Pääkuva: Ekumeeninen Duc In Altum -kappeli Magdalan kylässä.
Magdala, joka tunnetaan hebreaksi myös nimellä Migdala (kreikaksi nimellä Taricheae), sijaitsee Ala-Galileassa, Israelin pohjoisosassa. Se oli todennäköisimmin Magdalan Marian kotikaupunki, vaikka sellainenkin teoria on olemassa, että tornia hepreaksi tarkoittava nimi Magdala olisi annettu Marialle siksi, että hän oli opetuslapsista korkearvoisin.
Arkeologiset kaivaukset viime vuosikymmeninä ovat osoittaneet, että Magdala oli ensimmäisellä vuosisadalla taloudellisesti ja sosiaalisesti pitkälle kehittynyt kaupunki. Se oli erityisen kuuluisa erinomaisesta suolatusta kalastaan. Vilkkaasta kaupankäynnistä kertovat kaivauksissa löytyneet pronssikolikot sekä erilaiset savi- ja lasiesineet, vauraudesta taas on osoituksena esim. kaivauksissa löytynyt synagoga, jonka lattioiden on todettu olleen mosaiikkia, seinien stukkokoristeisia. Yksityisten asuintalojen puutarhoistakin on löydetty mosaiikkeja kuin myös basalttia sekä maanalaisia vedenkuljetusjärjestelmiä.
Magdalan synagogan synty on ajoitettu ensimmäiselle vuosisadalle, noin vuoteen 29, mikä tekee siitä koko Galilean vanhimman tunnetun synagogan. Synagogan perustukset ovat säilyneet suhteellisen hyvin. Sen pinta-ala on ollut noin 120 neliömetriä.
Matteuksen evankeliumin neljäs luku, jae 23 kertoo, että ”Jeesus kulki joka puolella Galileaa. Hän saarnasi synagogissa ja paransi sairaita”. On siis enemmän kuin todennäköistä, että Jeesus on viettänyt aikaa Magdalan synagogassa. Synagogat olivat tuolloin myös matkustavaisten kohtaamispaikkoja, niissä tutkittiin Tooraa ja kuunneltiin opetuksia.
Synagogan pääsalista on löydetty kivipenkkien ympäröimä suorakaiteen muotoinen kivi, joka on saanut nimen Magdalan kivi. Sen uskotaan olleen paikka, jolta on luettu Tooraa. Jeesuskin on todennäköisesti käyttänyt puhujanpaikkana tuota kiveä saarnatessaan synagogaan kerääntyneille kuulijoilleen.
Pyhiinvaelluspaikka Magdalasta tuli vasta neljännellä vuosisadalla, kun Pyhä Helena, Konstantinus Suuren äiti, saapui sinne ja päätti rakentaa basilikan Magdalan Marian kotikylään. Hän rakennutti basilikoja ja kirkkoja Pyhää maahan muuallekin paikkoihin, joita pidettiin pyhinä.
Pyhän Fransiskus Assisilaisen mukaan nimetty Fransiskaaninen ritarikunta (The Franciscan Custody of the Holy Land) on pitänyt hallussaan osia Magdalasta vuodesta 1912 lähtien. Vuosina 1971–1977 ritarikunta teki näillä alueilla ensimmäisiä merkittäviä kaivauksia, jotka osoittivat Magdalan olleen vireä kauppakeskus jo helleenisellä ajalla. Vuonna 2002 israelilainen viranomaistaho (IAA) kiinnostui tekemään testikaivauksia fransiskaanien hallinnoimalla alueella ja fransiskaanit itse jatkoivat kaivauksia vuonna 2007. Vuonna 2009 tehtiin sitten merkittävä osuma: arkeologit Dina Avshalom-Gorni ja Arfan Naijar (IAA:sta) löysivät tuon mainitun vanhan synagogan fransiskaanien hallinnoiman alueen pohjoispuolelta. Magdalassa tehdään kaivauksia edelleen, ja projektia johtaa Anahuacin yliopisto Meksikosta.
Tämän päivän Magdala on avannut porttinsa turismille ja houkuttelee pyhiinvaeltajia kulkemaan autenttisessa ympäristössä ensimmäisen vuosisadan tunnelmaa aistien – poluilla, joilla Jeesus kulki.
Magdalassa sijaitsee myös Magdalena Instituutti. Sen perustamisen inspiraationa on ollut Jeesuksen ja Magdalan Marian kohtaaminen. Instituutin toiminnan lähtökohtana on Raamatun sana sekä vuoropuhelu nykyihmisen ja tradition välillä. Se pyrkii edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa kunnioittaen samalla heidän erojaan sekä toisiaan täydentäviä ominaisuuksia. Instituutin missiona on myös toimia tukena ihmisille, jotka etsivät henkistä tai psyykkistä paranemista tai uudistumista.
Magdalena Instituutti järjestää keväisin yhdistetyn pyhiinvaelluksen ja naisille suunnatun tapahtuman, johon ovat tervetulleita naiset eri uskontokunnista ja erilaisista taustoista. Luennoitsijoina ja esiintyjinä on naisfilosofeja, kasvattajia, yrittäjiä, uskonnollisia johtajia sekä muusikoita ympäri maailman, ks. https://www.magdala.org/9th-womens-encounter/ Niin puheenvuorot kuin musiikkiesitykset näyttävät saaneen inspiraationsa Magdalan Mariasta.
Lähteet:
www.magdala.org
www.worldhistory.org/article/1219/the-archaeological-excavations-at-magdala/
Kuvien krediitit: Magdalene Publishing (CC BY) sekä University Anahuac (CC BY-NC-SA)
Lue seuraavaksi
