Muistan nuorena tyttönä katsoneeni jonakin pääsiäisaikana Jeesuksen elämästä tehtyä tv-sarjaa. Yhdessä dramaturgisesti voimakkaassa kohtauksessa Maria Magdalena pesi Jeesuksen jalat kyynelillään ja kuivasi ne hiuksillaan.
Muutamaa vuotta myöhemmin teininä vaikutuin Webber-musikaali Jesus Christ Superstarin musiikista sekä elokuvaversiosta. Kappaleessa I don’t Know How to Love Him Maria Magdaleena laulaa: ”He’s a man, he’s just a man, and I’ve had so many men before, in very many ways. He’s just one more.”
Myöhemmin opin, että kaikki edellä kuvatuissa esimerkeissä on väärin.
Narratiivit katuvista ilotytöistä ovat aina olleet suosittuja
Pyhä apostolienvertainen Magdalan Maria on yksi monitulkintaisimmista ja myös väärinymmärretyimmistä Raamatun henkilöistä. Häneen on liitetty valtavasti myyttejä, merkityksiä ja tulkintoja, osin tahattomasti mutta välillä täysin tarkoitushakuisesti.
Suurin erhe tapahtui 500-luvulla, kun paavi Gregorius Suuri niputti yhteen Magdalan Marian ja kyynelillään Jeesuksen jalat pesseen syntisen naisen, jonka nimeä ei Raamatussa edes mainita. ”Se, jota Luukas kutsuu syntiseksi naiseksi, jota Johannes kutsuu Mariaksi, uskomme olevan Maria, josta seitsemän riivaajaa karkotettiin Markuksen mukaan”, paavi Gregorius julisti. Motiiviksi on arveltu hänen pyrkimystään vähätellä Magdalan Marian merkitystä tai hänen toivettaan saada ihmiset katumaan syntejään, ja narratiivi Magdalan Mariasta syntejään katuvana tuntui varmastikin tehokkaalta, varsinkin kun seitsemän riivaajaa oli tulkittavissa seitsemäksi kuolemansynniksi.
Ylipäätään ensimmäisinä vuosisatoina suosittuja olivat narratiivit langenneista naisista, entisistä prostituoiduista, jotka katuivat ankarasti aiempaa elämäänsä ja parhaassa tapauksessa pakenivat erämaahan elämään asketismissa ja yksinäisyydessä. Esimerkiksi Maria Egyptiläisen ja Pelagia Antiokialaisen elämäkerrat noudattavat tätä mallia. Läntisessä kirkossa myös Magdalan Mariaan liitettiin vastaavia tarinallisia aineksia.
Itäisen kirkon traditio ei tunne tätä näkemystä, vaan on aina erottanut omiksi henkilöikseen Magdalan Marian, Maria Betanialaisen ja nimeltä maintsemattoman syntisen naisen. Sen sijaan katolisen kirkon piirissä saatiin odottaa 1960-luvulle saakka, ennen kuin ajatus Magdalan Mariasta syntisenä naisena hylättiin.
Toisaalta on ymmärrettävää, että väärintulkintoja tapahtuu. Raamattu vilisee Maria-nimisiä naisia, ja toisaalta on naisia, jotka jäävät nimeämättä. Magdalan Maria ja Maria Betanialainenkin on joskus katsottu yhdeksi ja samaksi henkilöksi yhdessä syntisen naisen kanssa, mutta teologinen tutkimus on jo pitkään lähtenyt ajatuksesta, että nämä kaikki ovat kolme erillistä naista.
Taideteosten ja salaliittoteorioiden inspiraationa
Taiteessa Magdalan Maria on ollut loputtoman kiinnostuksen ja innoituksen lähde ja yksi keskeisiä hahmoja länsimaisen taiteen historiassa. Älä koske minuun -aihe sekä mirhantuojat tyhjällä haudalla ovat inspiroineet lukuisia taiteilijoita, mutta vieläkin enemmän heitä on kiehtonut katuva Maria. Narratiivit syntisyydestä antoivat taiteilijoille syyn kuvata aihetta hyvinkin lihallisesti ja aistillisesti.
1900-luvulla syntisen Magdalan Marian narratiivi yhdistettynä new age -henkiseen kiinnostukseen gnostilaisia tekstejä kohtaan sekä silkka luova mielikuvitus synnyttivät erityisen lennokkaita tarinoita paitsi pseudotieteessä myös populaarikulttuurissa. Jesus Christ Superstar -musikaali, Nikos Kazantzakisin Viimeinen kiusaus ja sen pohjalta tehty Martin Scorsese -filmatisointi olivat kuitenkin vasta alkusoittoa 2000-luvun alun mylläkälle, jonka synnytti Dan Brownin kirkkohistoriallisia salaliittoteorioita vilisevä Da Vinci -koodi. Mitään kristillistä tai tutkimuksellista pohjaa ei Magdalan Marian hallussa olleesta salatusta tiedosta tai hänen ja Jeesuksen romanttisesta suhteesta kuitenkaan ole, mikä meidän kristittyjen on syytä muistaa. Nämä tulkinnat ovat olleet vääristämässä kuvaa todellisesta Magdalan Mariasta.
Rikas, itsellinen nainen ja apostolien apostoli
Kuka sitten on Magdalan Maria, jota ortodoksinen kirkko kunnioittaa apostolienvartaisena? Nimitystä käytetään henkilöistä, jotka olivat merkittäviä apostolien työn jatkajia. Maria oli Jeesuksen seuraaja, josta Jeesus oli ajanut pois seitsemän riivaajahenkeä. Hän oli luultavasti itsellinen, rikas nainen, joka taloudellisesti mahdollisti Jeesuksen ja hänen seuraajiensa toimintaa. Hän oli yksi naisista, joka suri Ristin juurella. Juuri hän pyysi Joosef Arimatialaista luovuttamaan tämän itselleen hakkauttaman haudan Jeesuksen hautakammioksi.
Magdalan Maria on myös yksi mirhantuojanaisista, jotka olivat Kristuksen ylösnousemuksen ensimmäiset todistajat. Ja vielä enemmän: hän oli ensimmäinen, jolle Kristus ilmestyi. Maria luuli Häntä puutarhuriksi ja kysyi, oliko hän vienyt Herran pois. Jeesuksen puhutellessa häntä nimeltä Maria tunnisti Hänet, huudahti: Rabbuuni! ja heittäytyi suutelemaan Jeesuksen jalkoja. Mutta Kristus sanoi: ”Älä koske minuun. Minä en vielä ole noussut Isän luo” ja käski sitten Marian mennä viemään sanaa veljilleen. Kirkkoisä Augustinuksen mukaan hän oli Apostolien apostoli; henkilö, joka kertoi ilosanoman apostoleille.
On merkittävää, että juuri naiset ovat olleet Kristuksen ylösnousemuksen ensimmäiset todistajat, ja Magdalan Maria vieläpä ensimmäinen, jolle Kristus ilmestyi. Se oli aivan ennenkuulumatonta ja mullistavaa aikana, jolloin naisilla ei ollut oikeuksia vaan he olivat miesten – ensin isänsä, sitten puolisonsa – omaisuutta.
Kirkkomme opettaa, että Kristuksen ylösnousemuksen jälkeen Magdalan Maria lähti julistamaan ilosanomaa Galliaan, Egyptiin, Syyriaan, Pamfyliaan, Foinikiaan ja lopulta Efesokseen, jossa hän sairastettuaan kuoli. Hänet haudattiin sen luolan suulle, jossa seitsemän efesolaista marttyyrinuorukaista myöhemmin nukkuivat. Hänen reliikkinsä siirrettiin Konstantinopoliin, jossa ne haudattiin Pyhän Lasaruksen luostarin kirkon vasemmalle puolelle. Myöhemmin reliikit varastettiin mutta osa on palautunut Kirkkoomme. Magdalan Marian vasenta kättä kunnioitetaan nykyisin Athosvuoren Simonopetran luostarissa.
Keskeisintä Magdalan Mariassa on hänen merkittävä roolinsa Jeesuksen elämässä ystävänä ja opetuslapsena, joka ei hylännyt häntä ristiinnaulitsemisenkaan hetkenä. Hänen ainutlaatuinen roolinsa ylösnousemuksen ensimmäisenä todistajana ja ihmisenä, jolle Kristus ensimmäisenä ilmestyi. Hänen työnsä apostolien apostolina.
Magdalan Maria osasi rakastaa Kristusta. Ja Kristus rakasti häntä takaisin, kuten Hän rakastaa meitä muitakin.
”Me katselimme Sinun kulkuasi painunein päin, Maria Magdaleena ja minä, ja sinä rakastit meidän väsyneitä sydämiämme, nälkäisiä sydämiämme, oi Kristus”. (Mika Waltarin kuvaus ristin tiestä.)
Ylin kuva:
Caravaccio: Maria Magdalenan hurmio. 1606.
Kuvien lähteet ja krediitit: Wikimedia Commons, British Museum, Jaroslav Pivovarov/conArt, Tretjakov (CC BY)
Lue seuraavaksi
