Konstantinopoli ja sen kirkot kietoutuvat kiinteästi yhteen oman kirkkohistoriani kanssa. Kävin ensimmäisen kerran Istanbulissa lokakuussa 2005 oppainani Marja ja Juhani Tuominen, jotka olivat vierailleet kaupungissa lukemattomia kertoja ja asuneetkin siellä. Marjasta tuli kummini, kun minut liitettiin kirkkoon vuoden 2006 suurena lauantaina.

Jo ensimmäisinä päivinä vierailimme kirkoista merkittävimmissä, Hagia Sofiassa ja kuvaohjelmastaan tunnetussa Khoran kirkossa. Kummatkin oli muutettu moskeijoista museoiksi Turkin tasavallan uudistuksien myötä 1930-luvulla; vuonna 2020 molemmat palautettiin taas moskeijoiksi. Huomasin, että tämä harmitti minua enemmän kuin moni muu Erdoğanin hallinnon teko.

Holvien kultaiset mosaiikit loistivat kuin lyhdyt

Kristus mosaiikki Pammakaristos-kirkossa. — _{Pammakaristoksen kirkko.}

Sen sijaan Pammakaristoksen kirkossa ei liene viime aikoina tapahtunut muutoksia. Siunatuimman Jumalanäidin kirkko toimi hetken Ekumeenisen patriarkaatin pääkirkkonakin ennen kuin se muutettiin Fethiye-moskeijaksi 1500-luvun lopussa, mutta sivulaiva restauroitiin ja avattiin museoksi vuonna 1949. Osuimme kirkolle sattumalta taivaltaessamme silloisen puolisoni kanssa kohti Khoraa toukokuussa 2010. Siellä oli virkistävää hengähtää, holvien kultaiset mosaiikit loistivat kuin lyhdyt.

Pammakaristos kirkko Istanbulissa. — _{Pammakaristoksen kirkko.}

Kristuksen maalaus Pammakaristoksen kirkossa. — _{Kristus Kaikkivaltias. Pammakaristoksen kirkko.}

Fenari Georgios Voittajan kirkko Istanbulissa.

Istanbulin Georgios Voittajan kirkon ikonostaasi. — _{Georgios Voittajan kirkon ikonostaasia. Sisätilat ovat vastakohta hillitylle julkisivulle.}

Nykyinen Patriarkaatin Pyhän Georgios Voittajan katedraali uusklassisine marmoripäätyneineen ei muodosta mainittavaa maamerkkiä sen paremmin läheltä kuin kauempaakaan katsottuna. Osmanihallinto ei halunnut kirkon nousevan ympäröiviä rakennuksia korkeammalle. Kirkon ulkoisesta vaatimattomuudesta oli harmia, kun olin ystävien kanssa Istanbulissa helmikuussa 2008, ensimmäistä kertaa seurueen kokeneimman Konstantinopolin-kävijän roolissa. Olimme aivan Patriarkaatin nurkilla mutta en löytänyt porttia, vaan kiersimme kilometrikaupalla Fenerin kaupunginosaa ennen kuin osasimme perille kreikkalaisia matkailijoita seuraten.

Seuraavan kerran matkustin Konstantinopoliin yksin, helteisessä elokuussa 2016 ja otin tavoitteekseni tutustua yhä uusiin vanhoihin kirkkoihin…

Tenka Issakaisen pyhiinvaelluskertomus saa jatkoa Mirhantuojissa. Seuraavaksi hän vie meidät tutustumaan Bodrum-moskeijaan eli vanhaan Myrelaion-kirkkoon, Pikku Hagia Sofiaan, Kalenderhaneen ja Kirkkomoskeijaan.