Showing: 1 - 1 of 1 RESULTS

Punainen muna, öljyastia ja hulmuavat hiukset – ikonografisia näkökulmia

Ikoni, joka esittää Magdalan Mariaa punainen muna kädessään.

Valamon opiston ikonimaalausluokassa on puurtamisen tunnelmaa. Seiniä koristavien pyhien kuvien lisäksi tilassa on paljon vanhoja kirjoja, laajoja ja kattavia teoksia, jotka jotenkin liittyvät ikonien aihepiiriin.

Ikonografi Alexander Wikström on pyynnöstäni pysähtynyt hetkeksi kertomaan erityisesti niistä ikoneista, jotka kuvaavat Magdalan Mariaa. Yllätyksekseni kuulen, että Magdalan Mariasta on itäisen kirkon taiteesta hyvin vaikea löytää niin kutsuttua henkilöikonia. Hänet on kuvattu ennemminkin erilaisten tapahtumien yhteydessä, kuten mirhantuojanaisia esittävissä ikoneissa sekä ristiinnaulitsemisikoneissa. Läntisessä kirkkotaiteessa Magdalan Marian kuvia kyllä esiintyy, mutta hänet on niissä esitetty tavalla, joka pohjautuu niin kutsutun syntisen naisen traditioon, jota ortodoksinen kirkko ei tunne. Alexander Wikström tuo esiin ajatuksen, että Magdalan Maria oli todennäköisesti varakas ja arvostettu henkilö Magdalan kylästä. Tämä näkyy hänen yksilöikoneissaan, joita löytyy idän kirkon taiteessa vasta 1800-luvun lopulta lähtien.

Mirhaöljy, risti ja muna

Katselemme Nikolay and Natalia Bogdanovin tekemää ikonia Magdalan Mariasta, joka on toiminut alkukuvana monelle ikonimaalarille.

Ikoni, joka esittää Maria Magdalenaa.
Magdalan Marian henkilöikoni.

Magdalan Marialla on kädessään hänelle tyypillinen attribuutti, mirhaöljyä sisältävä ruukku. Alexander Wikströmiä askarruttaa, miksi Magdalan Marian hiukset näkyvät päähineen alta. Yleensä naispyhien ikoneissa hiukset ovat tiiviisti päähineen sisällä. ”Hiuksien esittäminen saattaa olla perua 1400- ja 1500-luvun kreikkalaisista ikoneista, joissa ristin juurella muiden paikalla olleiden joukossa Magdalan Maria repii hiuksiaan ikään kuin aktiivisen surun merkkinä”, päättelee Wikström. Tällainen kuvaustapa on ollut yleistä itäisen Välimeren alueen ikoneissa.

Dimitry Mironenkon tekemässä ikonissa Alexander Wikströmin huomio kiinnittyy Magdalan Marian kädessä olevaan ristiin. Risti kädessä on yleensä marttyyrejä esittävien kuvien attribuutti, mutta Magdalan Mariahan ei ollut marttyyri. ”Helmin ja jalokivin koristeltu risti saattaa tässä ilmeisimmin olla ylösnousemuksen symboli”, päättelee Wikström. Molemmissa katsomissamme ikoneissa Magdalan Marialla on sininen aluspuku ja punainen mafori. Voimakas punainen väri viestittää ylösnousemuksen iloa ja valoa, uuden elämän riemua. Toisin kuin Magdalan Marian henkilöikoneissa, tapahtumaikoneissa hänellä saattaa usein olla vihreä asu. Vihreä on myös uuden elämän sekä helluntain väri.

Ikoni, joka esittää Magdalan Mariaa.
Dimitry Mironenkon tekemässä ikonissa Alexander Wikströmin huomio kiinnittyy Magdalan Marian kädessä olevaan ristiin.

Näissä katsomissamme ikoneissa ei kummassakaan ole toista Magdalan Marialle tyypillistä attribuuttia, punaista kananmunaa, jonka esittäminen perustuu vanhaan legendaan. Sen mukaan Magdalan Maria olisi käynyt Rooman keisari Tiberiuksen hovissa kertomassa kristinuskosta ja Jeesuksen ylösnousemuksesta. Maria oli ottanut käteensä kananmunan ja esittänyt sen ylösnousemuksen vertauskuvana. Keisari Tiberius oli sanonut, että ylösnousemus on yhtä uskottavaa kuin se, että tuo kananmuna muuttuisi yhtäkkiä punaiseksi. Näin oli sitten tapahtunut, kananmuna Magdalan Marian kädessä muuttui punaiseksi.

Punainen kananmuna on ylösnousemuksen vertaus.

”Älä koske minuun”

Tarkastelemme seuraavaksi laajemmin tunnettua ”älä koske minuun” -ikonia. Tämä edessämme oleva ikoni kuuluu itäisen kirkon ikoneihin, vaikka sen kuvasto onkin lainattu lännestä.

Kristus ilmestyy Magdalan Marialle.
Älä koske minuun -ikoni kuvaa Kristuksen ilmestymistä Magdalan Marialle. Magdalan Maria kuvataan tyypillisesti punaisessa viitassa. Kreetan koulukunnan ikoni 1500-luvulta.

Alexander Wikström lukee alkuun katkelman Johanneksen evankeliumin 20 luvusta ja korostaa kohtaa, jossa kerrotaan, että Jeesuksen kasvoja peittänyt hikiliina oli muista käärinliinoista erillään omana käärönään. Tässä on viittaus Jeesuksen kasvoja esittävän käsittä tehdyn ikonin historiaan. Hikiliina katosi myöhemmin ja sen pohjalta alkoi elää legenda käsittä tehdystä ikonista. Yllä olevassa ikonissa käärinliinat ja hikiliina on esitetty tarkasti. 

Johanneksen evankeliumin 20 luvun kohdassa, jossa Magdalan Maria viimein tunnistaa Jeesuksen, Jeesus sanoo hänelle ”noli me tangere” eli ”älä koske minuun”. Noli me tangere -ikonit esittävät tätä evankeliumin kohtaa. Tämäkin ikonityyppi on päässyt melko myöhään, 1400–1500-luvulla, itäisen kirkon kuvastoon. Venäläisissä ikoneissa Alexander Wikström ole tätä ikonityyppiä nähnyt, mutta jälkibysanttilaisen ajan kreikkalaisissa ikoneissa kylläkin. Tässä tarkastelemassamme ikonissa kädet ovat ”arkaillen ojentuneina”, ilman attribuutteja. Hiukset ovat auki ja asu on punainen, kuten tässä ikonityypissä on tapana.

Alexander Wikström kiinnittää huomionsa Kristuksen viitan siniseen väriin. Yleensä ylösnousseen Kristuksen asu on vaalea tai oranssi, mutta sininen vaate voisi tässä symbolisoida ihmiseksi syntymistä. Ilmeisesti halutaan painottaa, että Jeesuksen ruumis on oikeasti kuolleista noussut, eikä kyse ole vain jostain ”aaveesta” tai astraaliruumiista. Magdalan Marian viitan väri on ylösnousemusta symbolisoiva dynaaminen punainen. Merkille pantavaa tässä tarkastelemassamme ikonissa on myös se, että tuolle ajalle tyypillisesti Jeesuksen ja Magdalan Marian sanomat repliikit on kirjoitettu vähän niin kuin sarjakuvamaisesti ikoniin mukaan myös. Tämä on sallittua vieläkin.

Keskusteluhetkemme on päättymässä, vaikka ikonien värien, asetelmien ja attribuuttien merkityksistä riittäisi asiaa loputtomiin. Valamon kuusikujalta siivilöityy jo iltapäivän valoa. 

Alexander Wikström esittelee ikonijulkaisua.
Artikkelin kirjoittaja haastatteli ikonimaalauksen opettaja Alexander Wikströmiä Valamossa.

Kuvat: Kirsi Maaria Koskinen, Maria Roiha, iStock


Lue seuraavaksi